Ulos syömään -tutkimus 2025
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suuren yleisön näkemyksiä ja odotuksia suomalaisesta ravintolakulttuurista ja -tarjoamasta. Tulokset tukevat koko Suomen ruokastrategian kehitystä ja tarjoavat ravintola-alalle tietoa kuluttajien mieltymyksistä sekä alan houkuttelevuudesta työpaikkana
Tutkimusmenetelmänä oli aikavälillä 11.–16.3.2025 toteutettu kvantitatiivinen online-kysely K-Ryhmän asiakasyhteisö K-Kylässä (n=1219).
Tutkimuksen kohderyhmä ja otos: K-Kylän jäsenet, iän ja sukupuolen mukaan väestöä edustavasti, sekä maantieteellinen kattavuus alueittain huomioituna. K-Kylässä korostuvat K-kauppojen keskimääräistä laatutietoisemmat asiakkaat.
Ravintolassa käyminen ei ole vakiintunut tapa viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa: ainoastaan 1/3 tekee tätä kuukausittain
Kuinka usein kävit eri tilanteissa ravintolassa syömässä?
Pohjois-Suomessa käydään keskimääräistä harvemmin lounaalla, lounaskäynnit 3-5 kertaa (1 % vs. kaikki vastaajat 5 %) Sinkuilla lounasravintolakäynnit hieman muita ”harvemmassa” (22 %). Lapsiperheillä erityistilaisuudet ovat hieman muita tiheämpiä ”1-4 kertaa vuodessa” (64 %).
Huom! Maran Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan 19 % kansalaisista ei nauttinut ravintolaruokaa viimeisen kahden viikon aikana. Tässä mahdollisesti mukana myös take away ja kotiintoimitus. Maran tutkimuksen mukaan etätyön yleistyminen vaikuttaa ravintolakäyntien määrässä.
Hemmottelu, yhdessäolo ja makuelämykset ovat päämotiivit käydä ravintolassa
Mieti viimeistä 12 kuukautta. Mistä syistä kävit ravintolassa syömässä?
Sekä juhlistaminen että arjen helpottaminen löytyvät myös top 5 syiden joukosta. Sen sijaan asiakaspalvelu ja ravintolasuositukset ovat melko pienessä roolissa.
Yhdessäolo ja seura ovat yhteisiä motiiveja kaikille sukupolville. Nuoremmilla sukupolvilla korostuu arjen hemmottelu ja ruoan nauttimiseen liittyvät asiat. Eläkeläisillä päämotiivit käydä ravintolassa ovat -10 %-yksikköä alemmalla tasolla kuin muilla. Nuorilla pareilla ravintolassakäyntien motiivit korostuvat (n.+10 %-yks.).
Viidesosa vastaajista kokee oman alueen tarjonnassa puutteita. Tyytymättömyys korostuu milleniaalien ja lapsiperheiden joukossa
Vastaako oman alueesi ravintolatarjonta tarpeitasi?
Lapsiperheet kokevat ravintolatarjonnan muita vähemmän tarpeitaan vastaaviksi. Suuret ikäluokat, eläkeläiset ja nuoret ovat puolestaan tyytyväisempiä. Alueellisia eroja ei juurikaan ole, vaikkakin pienemmillä paikkakunnilla nousee esiin tarjonnan vähäisyys
Kokemus ravintolatarjonnan monipuolisuudesta jakaa suuren yleisön kahtia
Miten arvioisit oman alueesi ravintolatarjonnan monipuolisuutta?
Zoomerit ovat muita sukupolvia tyytyväisempiä (60 % vrt. 52 %). Eroja myös alueellisesti: Enemmistö suurissa kunnissa asuvista kokee ravintolatarjonnan olevan monipuolisempaa (hyvä taso: 60 %, heikko taso: 15 %). Vastaavasti muissa kunnissa asuvat alle puolet (44 %) tarjonnan hyvällä tasolla.
Suuri yleisö suosii helposti lähestyttäviä, rentoja, kansainvälisiä ja buffet-ravintoloita
Jos mietit ravintolaruokailua vapaa-ajalla. Mitkä ravintolatyypit kiinnostavat sinua eniten?
Mikä ravintolatyyppi on tämänhetkinen suosikkisi?
Mitkä kansainväliset keittiöt ovat suosikkejasi?
Vain 5 % ei kaipaa minkäänlaista muutosta ravintolatarjontaan
Mitä suomalaisen ravintolatarjonnan tulisi mielestäsi kehittää tulevaisuudessa?
Suurin osa vastaajista toivoo ravintolatarjontaan edullisia vaihtoehtoja, jonka lisäksi puolet toivovat rentoja. Yli kolmasosa vastaajista toivoo monipuolisia ja enemmän paikallisia ja suomalaisia vaihtoehtoja. Viidesosa toivoo laajempia aukioloaikoja
Suuri yleisö haluaa ravintolakokemukselta ensisijaisesti intiimiä, rauhallista tunnelmaa ja palvelua
Haluan vapaa-ajan ravintolakokemukselta ensisijaisesti
Positioasteikko (1–10), jossa A: 1–4, neutraali: 5–6, B: 7–10. Taulukossa oleva prosenttiyksikkö kuvastaa A–B välistä erotusta, joka kuvastaa netto-osuutta %-yksikössä. (n=1219)
Hinnalla on suuri merkitys vapaa-ajan ravintolan valinnassa
Maistuva ruoka on ykköskriteeri, mutta yleinen hintaherkkyys näkyy myös vapaa-ajan ravintolan valinnassa. Laadukkuus on merkittävästi hintaa alhaisempi 3. tärkein valinnan kriteeri.
Jos mietit ulkona syömistä vapaa-ajalla, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, missä ravintolassa syöt?
Unelmien ravintolakokemus: rauhallinen, rento ja tunnelmallinen ympäristö hyvässä seurassa
Kuvaile lyhyesti unelmien ravintolakokemustasi
Avovastauksissa yleisimmin mainitut sanaparit (vastausten lukumäärä, n=699)
Suomalaiset käyvät mieluiten ravintolassa aikuisseurassa
Ketkä ovat suosikkiseuraasi ravintolassa käymiseen?
Elämänvaiheet vaikuttavat seuran valintaan. Ystävät korostuvat erityisesti Sinkuilla (75 %), Nuorilla pareilla (72 %) yksinasuvilla (65 %) ja Zoomereilla (70 %). Lapsiperheet suosivat puolisoa (72 %) ja lapsia (59 %), myös aikuistaloudet suosivat lapsia muita enemmän (44 %).
Asenteellinen maksuhalukkuus: suomalaisista raaka-aineista valmistetusta ruoasta ollaan valmiita maksamaan enemmän, mutta raaka-aineiden alkuperästä voisi viestiä näkyvämmin
Olisitko valmis maksamaan enemmän ruoka-annoksesta, jos se olisi valmistettu suomalaisista raaka-aineista?*
*) Huom! Tähän tapaan kysytty maksuhalukkuus hyvin epätarkka ja kuvaa enemmän asennetta kuin toimintaa
Kun mietit viimeaikaisia ravintolakäyntejäsi, miten hyvin raaka-aineiden alkuperä viestitään sinulle?
Epäonnistuneiden ravintolakokemusten taustalla on useimmiten pettymys palvelun laatuun ja sujuvuuteen, ruokaan tai sen hinta-laatusuhteeseen
Mieti epäonnistunutta ravintolakokemusta, mikä sinua erityisesti ärsytti?
Avovastauksissa yleisimmin mainitut sanaparit (vastausten lukumäärä, n=825)
Siinä missä unelmien kokemus eroaa sukupolvittain, ovat epäonnistuneen kokemuksen syyt universaaleja ja ei erottele kohderyhmiä toisistaan.
Vaikka 70 % kertoi palvelualttiuden olevan vähintään hyvällä tasolla, ainoastaan 7 % ilmaisi tason olevan Suomessa erinomaista
Miten arvioisit ravintolahenkilökunnan palvelualttiutta Suomessa?
Millä alalla olet saanut mielestäsi parasta palvelua?
66 % kokee ravintolat tärkeänä osana paikallista yhteisöä
Koetko, että ravintolat ovat tärkeä osa paikallista yhteisöä omalla alueellasi?
Millä tavoin koet, että ravintola ovat tärkeä osa paikallista yhteisöä omalla alueellasi?
Avovastauksissa (n=403) yleisimmin mainitut sanat, sanojen lukumäärä
Tuen paikallista ravintolatoimintaa seuraavilla tavoilla
Ainoastaan 9 % kokee, että ravintola ei tarvitse enempää tukea. Nuoret parit (86 %) ja Lapsiperheet (83 %) sekä aikuistaloudet (80 %) tukevat korostuneesti käymällä ravintoloissa. Eläkeläisillä ravintolassa käyminen (68 %) suhteessa muihin matalampi ja heistä 16 % kokee ettei tarvitse tukea Milleniaalit suosivat muita enemmän take-awayta. Suuret ikäluokat taas käyttävät vähän take-awayta 24 % tukeakseen ravintoloita.
Hinnat ylivoimaisesti suurin este käydä paikallisissa ravintoloissa useammin
Kävisin nykyistä enemmän paikallisissa ravintoloissa jos
Nuorilla pareilla korostui kanta-asiakastarjoukset (40 %). Suurissa kunnissa korostuu edullisemmat hinnat (66 %), muissa kunnissa hinnan merkitys taas matalampi (55 %). Hinnan merkitys korostuu myös erityisesti Nuorilla pareilla 75 % ja Lapsiperheillä 68 %, ja alikorostui eläkeläisillä (54 %) ja aikuistalouksilla (54 %). Milleniaalilla korostuvat erityisesti edulliset hinnat 67 % ja myös take-away 19 %.
Suomalaisessa ravintolakulttuurissa halutaan muuttaa hinta-laatu suhdetta, palvelua ja ruoan laatua. Lisäksi toivotaan huomioitavan paremmin erityisruokavalioita ja perheystävällisyyttä
Jos saisit muuttaa yhden asian suomalaisessa ravintolakulttuurissa, mikä se olisi?
Avovastauksissa (n=620) yleisimmin mainitut sanat, sanojen lukumäärä